Voi Sophie-kirahvi sentään

Aamuisella kirjastokäynnillä ystäväni ja hänen vauvansa kanssa, bongasimme molemmat lasten kirjojen seasta Sophie-kirahvi -kirjat. Minkä reaktion se itsessäni aiheuttikaan! Ei se, että poikanen selvästi tykkäsi kirjasta, vaan se, että se oli Sophie-kirahvi -kirja. Kotiin päästyäni istahdin koneelle ja aloin etsiä, löytäisinkö moisen kirjan jostain kaupasta. Sitten päädyinkin jo etsimään muita sarjan tuotteita jo vaikka mistä verkkokaupasta. Kun menee Huuto.net:n, niin sieltä ehdotellaankin jo kaikenlaisia muitakin merkkejä. Jäi sitten kaikki kuitenkin ostamatta, mutta ehkä sen kirjan vielä jostain käsiini etsin.

Poikasen syntymän myötä on päässyt merkkien ihmeelliseen maailmaan. Ennen riitti, että on siistit vaatteet. Nyt ne on hienompia, jos ne on jonkun merkkisiä. Katselin tyttöjen muistosalkkuja ja niissä oli kivoja vaatteita. Ei silloin ollut mitään merkitystä, oliko niissä joku merkki vai ei. Säästetty on ne, mihin liittyy muistoja tai mitkä ovat olleet lapselle rakkaimpia vaatteita. Taitaa käydä nytkin niin. Oli merkkivaate tai ei, niin suurin osa jatkaa matkaansa eteenpäin, ja poikasen muistosalkkuun jää ne rakkaimmat ja eniten poikasen näköiset vaatteet. Mutta on se niinkin, että merkkivaatteet kestävät ehkä paremmin ja ovat kuosiltaan aivan ihania, että aivan pakkohan niitäkin on olla.

Lainalle saatu Sophie-kirahvikylpylelu päästää aivan kauhean äänen, eikä sitä siksi voi painella, mutta näyttäähän se silti kivalta :D.

   

Ei ole lapsen onnellisuus onneksi merkeistä kiinni :D