Sydämen valinta

Poikanen oppi vain muutama päivä sen jälkeen, kun kymmenen kuukautta tuli täyteen, viimein ryömimään. Se on niin mielettömän suloisen näköistä! Poikanen laittaa kädet sirosti eteensä ja vetää itseään pienesti eteenpäin. Hän on kova höpöttämään ja tekstiä tulee samaa tahtia kuin matka etenee. Tällä hetkellä hokemat ovat tyttötyttö, poikapoika, kukkakukka, bugibugi ja kapukapu. Poikanen osaa jo pöristä, kun kuljettaa autoa mukanaan. Potkumönkkäri on ehdoton suosikki.

Matka ryömien on hidasta ja poikanen väsyy vielä nopeasti. Kaikki tuntuu poikasesta varmasti suurelta, kun tarkkailee maailmaa lattianrajasta. Poikasella ei ole kiire minnekään. Jokaisen esineen tutkimiseen voi käyttää haluamansa määrän aikaa.

Löysin juuri laatikosta lapun, mihin olin kirjoittanut lauseen: "Miten meillä voi olla näin ihana pikkuveli?". Sen oli sanonut toinen tytöistä, kun poikanen oli syntynyt. Siinä riittää ihmettelemistä. Varsinkin iltaisin lasten mentyä nukkumaan miettii, miten onnekas on, kun on nuo pikkuiset olemassa. He ovat meillä vain lainassa, mutta toivottavasti laina-aika on pitkä. Voisin tuijottaa lapsosia loputtomasti. Ja suukotella. Ja se nauru, minkä saa palkkioksi, kun hömpöttelee heidän kanssaan.

Ystäväni Kirsi Ylä-Ilomäki lupasi maalata lapsista muotokuvat. Tilasin tyttöjen muotokuvat joululahjaksi ja poikasen oma valmistuu joulun jälkeen. Odotan innolla, millaiset niistä tulee. Kotonamme seinät ovat olleet aina tyhjiä, kun en ole raaskinut laittaa niihin mitään. Muotokuville on nyt mietittynä paikka yläkerran aulaan rakentuvaan oleskelutilaan. Miehellä on mietinnässä, miten saisi seinäkkeellä jaettua aulatila niin, että tyttöjen pelit ja leikit jäisivät seinäkkeen taakse. Tällöin kulkutila pysyisi toivottavasti tyhjänä. Leikkiä meillä saa niin kauan kuin haluaa ja siltä meidän koti kyllä näyttääkin. Ei ole paljon tyhjiä kohtia lattiassa, kun joka paikkaan on joku leikki saanut alkunsa. Yritäpä siinä sitten imuroida tai luututa lattioita :D.

Tällä hetkellä elämäni on tässä, perheen kanssa. Poikanen on vielä niin pieni ja hän on pieni vain hetken.

Ylioppilasjuhliin lähtiessäkin ehti ottaa pienet leikit

Tytöt järjestivät perinteisesti kavereille pikkujoulut ja poikasellekin piti laittaa tietysti tonttulakki.

Jouluvalmistelut on meillä jo täydessä käynnissä. Tänä vuonna koristeita on vähän vähemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta joulukuusi aiotaan silti laittaa. Vaarana toki on, että joku vie siitä alimmat pallot :D.

Mukavaa joulunodotusta toivoo,

Mari