Isosti joulua

Eilen oltiin joulukonsertissa. Poikanen istui ihmeen rauhallisesti sylissäni koko konsertin ajan. Tuijotteli ensin ympärillä olevia ihmisiä, sitten kuoroa, sitten valkokankaalla vaihtuvia kuvia. Edes eväitä ei kysellyt, kunnes itse päätin kysyä, haluatko Muumi-patukkaa ja halusihan hän. Muumi-hedelmäpatukat on lähes parasta, mitä poikanen tietää uh'unin jälkeen.

Joulu alkaa joulukonsertista. Se alkaa piparien leipomisesta, jouluvalojen ripustamisesta. Joulu on siis nyt alkanut. Tytöt leipoivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa piparit ihan itse poikasen avustuksella. Tänään laitan vielä viimeiset jouluvalot. Sitten alkaa jouluruokien valmistaminen pakkaseen yhdessä naapurinrouvan kanssa. Joulun aika on ihan parasta!

Tämä onkin ensimmäinen joulu, kun poikanen tajuaa jotain joulusta. Oikein odotan sitä, kun hän saa avata ensimmäinen joulukalenteripussinsa. Ainakin hän oli ihan tohkeissaan, kun sai ystävältäni yllätyspussin meidän kotona järjestetyissä naperopikkujouluissa.

Poikasella alkaa olla jo aika monta kaveria. Osa on samanikäisiä ja osa vähän vanhempia. Hänen kanssaan alkaa pystyä jo leikkiä, kun hän osaa aikalailla sanoa jo kaiken. Siinä on kyllä puolensa ja puolensa :). Kun lähdetään kuntosalille, takapenkiltä kuuluu "ei jumppaan, ei leikkimään", vaikka hän tosi hyvin siellä leikkipaikassa viihtyykin :).

Yksi päivä lähdettiin parin kaverin ja heidän samanikäisten lastensa kanssa Vaasaan junalla. Junamatka meni aivan loistavasti, kun koko vaunu oli meitä lukuunottamatta tyhjä. Lapsoset sai touhata koko junamatkan häiritsemättä muita. Seuraavalle junamatkalle on suunnitelmissa lähteä ilman lapsia. Sitä ja joulua odotellessa <3!

Poikanen sai myös painella muotteja ja maistella taikinaa :).

            

Poikanen on pehmoinen <3

  

Olet mulle

Poikanen on niin kovin sosiaalinen, että on aivan innoissaan, kun saa huomiota suloisessa karhuasussaan. Huomattiin kylläkin juuri, että ruskea karhuasu jää jo lahkeista pieneksi. Sellainen pieni taapertaja se on suloisessa karhuasussaan, että piti eilen käydä tilalle toinen. Tytöt valitsi tällä kertaa poroasun. Saa nähdä, pukeeko hän sen yhtä mielellään. Pukeminen ei ole nimittäin poikasesta yhtään mukavaa, ja hänet saa puettua helpoimmin karhuasuun. Aina olisi hyvät autoleikit kesken, kun pitäisi jonnekin lähteä. "Äiti leikkii autoilla, ittuu tähän." Yritetäänkin välillä pitää kotipäiviä, ettei poikasen tarvitsisi lähteä minnekään.

Viime yönä poikanen jutteli unissaan toisesta siskosta ja banaanista. Muisteli varmaan sitä, kun sisko kuori hänelle mandariinin ja sitten vielä antoi yllätykseksi banaania. Äitin piti sitten antaa "lisää yllätysbanaania":). Poikanen on onneksi avoin lähes kaikille uusille mauille, mutta jos joku ei maistu, niin hän heittää sen minun lautaselle. Välillä keitossani ui esim. pensasmustikoita.

Joka vuotisiin jouluperinteisiin kuuluu, että puuhastelen tytöille joulukalenterin. Tavarakalenterin lisäksi on vielä pitänyt tehdä aina toiselle tytöistä suklaakalenteri, kun hänellä on maidoton ruokavalio. Tavarakalenterit on jo valmiina, mutta suklaakalenterista ei ole vielä mitään olemassa. Ajattelin jo jotenkin pääseväni sen tekemisestä, kunnes tyttö aamulla kertoili, kuinka ihanaa on, kun äiti tekee hänelle suklaakalenterin. Vieläköhän suklaat ehtii tilata netistä... Poikanen nukkuu vielä, niin ehkä ehdin tarkistaa, löytyisikö mitään. Ei sittenkään -siellä hän jo huhuilee sängystä "äiti!". Aika käynnistää siispä tämän päivän touhut :).

Olet minulle niin rakas pieni poikanen!

                 

Tällainen jääkarhuasukin löytyy :)

 Leikkien lumoissa.

"Hymyile poikanen."

Makoisat maidottomat, gluteenittomat ja sokerittomat muffinit

Poikanen on jo niin monena päivänä toivonut uh'uneja, että eilen päätin leipoa niitä lisää, kun edelliset oli kaikki jo syöty. Eilen leipomistani mustikkamuffineista tuli niin hyviä, että poikanen ahmi niitä kovalla vauhdilla heti kaksi. Ajattelin laittaa reseptin tänne, jos joku haluaa kokeilla. Etsin netistä sokerittoman muffinin ohjeen ja tein siitä omanlaisen version.

Poikasen mustikkauh'unit

3 munaa
3 dl omenahilloa
1,5 dl neitsytoliiviöljyä

1,5 dl tattarihiutaleita
1,5 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
2 dl gluteenittomia jauhoja
0,5 dl pellavansiemeniä
3 tl leivinjauhetta

1 dl kookosjuomaa
4 dl mustikoita

Rikoin munien rakenteen vatkaimella, vatkasin sekaan hillon ja öljyn. Sekoitin kuivat aineet omassa kulhossaan ja vatkasin munaseokseen. Sitten lopuksi kookosjuoma ja mustikat. Uuni 200 astetta 20 minuuttia.
_ _ _ _

Minulla on tapana tehdä valmiista resepteistä lähes aina oman näköisiä ja koska meillä on perheessä pari maidotonta ja yksi gluteeniton, niin yleensä kaikista pitääkin itse muokkailla meille sopivia. Enpä ole tainnut epäonnistua missään leipomiseen liittyvässä (ainakaan omasta mielestäni :) ), joten aika hyvin valmiita reseptejä uskaltaa muokkailla.

Alkuperäisessä reseptissä, minkä netistä löysin, oli omenahillon tilalla 1,5-3 dl hunajaa. Öljy oli mikä tahansa öljy, mutta minä tapaan käyttää neitsytoliiviöljyä. Kaurahiutaleiden tilalla siinä oli kauraleseitä, tattarihiutaleiden tilalla oli kaurajauhoja. Gluteenittomia jauhoja oli puoli desiä vähemmän, eikä pellavansiemeniä ollut lainkaan. Koska lisäsin jauhoja, lisäsin alkuperäisestä reseptistä poiketen myös kookosjuomaa, josta ajattelin tulevan lisämakua. Alkuperäisessä nesteenä oli 2 rkl sitruunamehua.

Tänään leivomme niitä lisää, koska omenahilloa jäi vielä jäljelle :).

Ei tästä nyt ihan ehkä näe, miltä ne muffinit näytti valmiina :D.