Uh'unia

Pieni poikanen on nyt 1 vuotta ja 8 kuukautta ja täynnä toimintaa. Tämän hetken villitys on matkia perässä, mitä ihmiset puhuvat, joten pitää hieman katsoa, mitä sanoo. Yksi ilta hän alkoi katsella metsään ja hokea "tulipalo", kun puhuimme ystävän kanssa lenkillä aiheesta. Sanavarasto kattaa jo aikalailla kaiken, mitä hän päivittäin tarvitsee. Hän lausuu sanat selkeästi, tosin jotain konsonantteja on korvattu. Ambulanssi on ambulantti ja Bemari on Bemami, vaikka hän osaa kyllä s- ja r-kirjaimenkin. Jäljellä on muutama hauska vauvasana, joita ei olla haluttukaan opettaa vielä oikein, kun ne on vaan niin hellyttäviä. Yksi niistä on uh'unia, joka tarkoittaa sokeritonta muffinia. Toinen on "paito paito", joka on mantelijuomaa ja "käpijä", joka tarkoittaa kävelemistä.

Viime kuussa olimme koko perheenä Espanjassa. Tytöille se oli viides kerta suunnilleen samoilla nurkilla, poikaselle ihan ensimmäinen. Melko paljon kommelluksiakin matkalla sattui, mutta pääasiassa matka meni hyvin ja nautittiin lämmöstä ja uimisesta. Poikanen tykkäsi uida altaalla ja meren rannalla keräillä pieniä kiviä pikkuisiin kätösiin. Matkalta jäi käteen uusi maku, vauvojen gluteeniton keksi, ja nyt hän luulee saavansa aina keksiä, kun on vieraillekin keksejä tarjolla.

Edelleen ihmetyttää, miksi toinen tytöistä pystyy syödä Espanjassa mitä vaan saamatta minkäänlaisia oireita. Hänellä on maidoton ja Fodmap ruokavalio. Olisi pitänyt pakata matkalaukullinen maitoa mukaan. Olisi siitä ainakin hetkeksi riittänyt. Muutenkin meillä on ollut pinnalla ruokavalion tärkeys, kun jo kolmella meistä on erityisruokavalio käytössä. Nyt pitäisi opetella kolmannenkin ruokavalio, jotta saisi koko perheelle yhden ruoan aikaiseksi. On pakko siirtyä kasvipainotteiseen ruokaan tai sitten yksi kokkaa itselleen joka päivä oman ruoan. Kurkuma ja mustapippuri on myös terveyssyistä jokaisen ruoan mausteena.

Päivät matkan jälkeen on mennyt minulla itsensä kehittämisessä (salilla ja opinnoissa), poikasen kanssa touhatessa, talon tavaroiden läpikäymisessä (paljon pois ja äkkiä :D ) ja kaikenlaisissa muissa touhuissa. Nyt pitäisi jostain päästä vähentää, kun aika ei vaan riitä kaikkeen ja ystäviäkin pitäisi ehtiä nähdä. Niin se on vaan asioiden arvottaminen edessä aina aika ajoin, kun lipsuu omista päätöksistään. On vaan niin paljon mielenkiinnon kohteita ja kun tätä energiaakin on, tosin ei sitäkään loputtomiin, liika on aina liikaa :).

Katse suuntautuu tulevaan. Nyt nautitaan kuitenkin tästä hetkestä, tehdään niitä asioita, mitkä on tällä hetkellä akuutteja ja tärkeitä, ja sitten katsotaan, mitä seuraavaksi. Jossain vaiheessa tulee eteen poikasen hoitoon vienti. Sitä ollaan onneksi harjoiteltu muutamana kertana viikossa kuntosalin lastenhoidon merkeissä. Silti se varmaan ottaa koville. Poikanen kun on niin äidin pieni poikanen :) <3!

Eläintarhassa.

 Keräämässä kiviä.

Vauhtipoikanen ja aina niin hyvän tuulinen :)