maanantai 31. heinäkuuta 2017

Muista muistaa

Tässä kesän kuluessa olen huomannut, että on oikeasti aika paljon asioita, joita pitää muistaa joka päivä. Mitä kuitenkin eniten haluaisin muistaa, on tämä hetki. Jokainen hetki. Otan paljon kuvia ja videoita, että en unohda. Yritän kirjoittaa myös päiväkirjaa välillä. Mutta aina ei ehdi. Siksi yritän painaa hauskoja asioita ja hyviä hetkiä mieleeni, mutta jonnekin ainakin osa sieltä häviää.

Haluan muistaa hetken, kun poikanen tippui käsieni päälle riippumatosta, keräsi hetken itseään ja tuumasi tyynesti, että "apua". Tai sen hetken, kun hän istui Kleinbussissa ja väänteli tyylikkäästi rattia ja pärisi "prumprum". Tai kun oltiin kylässä ystävien luona ja hän työnteli onnessaan leikkiruohonleikkuria pitkin pihaa ja piiloleikeissä paljasti iskän piilon ihmettelemällä, miksi iskä makaa maassa ja hoki "isi, isi, isi". Tai kuinka hänellä on jatkuvasti pieni keppi toisessa ja pikkuauto toisessa kädessä. Tai kuinka hän vetää torkkupeittoa pitkin lattiaa ja välillä menee sen päälle mammimaan. Tai kuinka ihanasti hän antaa pusun poskelle tai miten söpösti hän vilkuttaa ja sanoo kaikille "moi". Tai kuinka hän osaa pyytää päästä potalle, osaa jo hienosti laskeutua ja kiivetä rappusia ja laskea liukumäkeä. Ja kuinka hän ei suotu sanoa toisen isosiskon nimeä, vaikka osaa lähestulkoon kaikki muut sanat ja kutsuu molempia kaksosista samalla nimellä. Se on jotain hänen omaa huumorintajuaan :D.

Haluan muistaa hetken, kun tytöt ottavat poikasen aamulla syliinsä ja painavat posken hänen pehmoista poskeaan vasten. Kun he kävelevät käsi kädessä pieni napero vierellä. Kun he hyppivät poikasen kanssa trampalla. Kun he naurattavat poikasta ja hän kikattaa. Kun tyttöjen hyvä ystävä leikkii ihanasti poikasen kanssa.

Haluan muistaa hetken, kun tytöt leikkivät yhdessä ja nukkuvat vierekkäin. Kun he antavat halauksen ja pusun poskelleni. Kun he kertovat, miten paljon minusta välittävät. Kun sanon illalla, että väsyttää, he ottavat kädestä kiinni ja komentavat sänkyyn ja tulevat peittelemään.

Haluan muistaa tämän hetken, sillä juuri tämä hetki on tärkeä ja arvokas! Kaikki tärkeä on ihan tässä lähellä: perhe, sukulaiset ja ystävät <3. Ja vielä on ihanasti kesääkin jäljellä.


                  




perjantai 7. heinäkuuta 2017

Summer Bucket List

Näin kesällä havahtuu siihen, että autossa on penkkejä liian vähän. Miten mukava olisikaan napata joku tyttöjen kaverikin mukaan, kun lähdemme ajelemaan jonnekin päin tekemään jotakin mukavaa. Tytöt tuossa jo miettivät, että jätettäisiinkö iskä pois auton kyydistä, vai menisivätkö he kaverin kanssa kolmestaan junalla määränpäähän. Viikon päästä pihaan ilmestyy jonkin sortin pikkubussi, mutta sillä ei taideta uskaltaa kovin kauas lähteä. Tai pitäähän sille antaa ensin mahdollisuus näyttää, mihin se pystyy, mutta vielä ei luottoa ole kovin paljoa. Miehen harrastus on vallannut koko pihan, vaikka olen kuinka yrittänyt asettaa volkkarien määrälle rajoja. Aina löytyy joku helmi jostain, joka vielä mahtuisi kokoelmaan. Salaa toki olen itsekin asiasta innostunut ja suunnitellut jo tyttöjen kanssa Café Muffinin pitämistä seuraavan kerran Kleinbussissa :).

Poikanen on jo täysin myyty autoille. Eilen hän valitsi vaatekaupassa autopaidankin, jota en hennonut jättää ostamatta. Hän niin haltioissaan raahasi sitä ympäri kauppaa ja hoki "auto" ja "Maatti" (=Martti) vuoronperään. Poikasella ei ole pehmolelua, jonka kanssa hän menisi nukkumaan, vaan sen sijaan pikku nyrkissä on pikkuauto. Vaikka poikanen on kehittynyt kovaa vauhtia ja oppii koko ajan uusia juttuja ja sanoja, hän on silti vielä äitin pieni poikanen. Kaurajuoma juodaan vielä tuttipullosta sylissä ja samalla katsotaan kirjaa. Poikanen tuumaa silloin, että "paito, paito" ja "katotaan". Ja niin me sitten katotaan.


                  


Tytöt täytti jo 12-vuotta. Vielä sai äiti ja isä olla synttäreiden aikaan kotona. Saa nähdä, koska tulee se aika, kun meidät hätistetään pois :). Äitini auttoi synttärivalmisteluissa ja leipomisessa, joten tänä vuonna pääsin vähän helpommalla. Synttäreiden teemana oli karkkisynttärit.







Kesän alussa laadittiin perheen yhteinen Summer Bucket List. Siitä ollaan saatu toteutettua vasta yksi kohta: mökkeily vaarin ja mummun kanssa :D. Tytöt ovat tosin tehneet jo monenlaista, kuten olleet parilla kesäleirillä. Minulla alkukesä meni flunssan sairastamiseen. Miehen kesäloma alkoi vasta tällä viikolla, joten molelta osin meidän kesä on vasta alussa :). Alettiinkin sitten urakoimaan kivoja asioita. Tänään tytöt opettelivat ajamaan mummolassa päältäajettavalla ruohonleikkurilla ja paappa uskaltautui heti kyytiinkin. Listassa on vielä monenlaista kuten Tallinnan reissua ja lähimatkailua. Pääasia, että kotona tehtävä arkinen puuhastelu ei haukkaa liian suurta osaa kesästä. Kotona ehtii olla kyllä sitten taas myöhemmin. Nyt paistaa aurinko ja nautitaan siitä :)!